Miltä se näyttää
Mahdoton kieli.
Mitä se oikeasti on
Jos opiskelet italiaa, olet luultavasti jo törmännyt congiuntivoon, konditionaaliin, aikamuotojen yhteensopivuuteen ja sääntömäärään, joka tuntuu keksityn nimenomaan lannistamaan opiskelijaa.
Hyvä uutinen on, että italialaiset tuntevat nämä säännöt.
Vielä parempi uutinen on, etteivät hekään aina käytä niitä.
Ei siksi, etteivät italialaiset osaisi omaa kieltään, vaan siksi, että italian rekisteri vaihtuu jatkuvasti. Ystävien välinen keskustelu on erilainen kuin työhaastattelu, joka taas eroaa julkisesta puheesta. Ja ennen kaikkea jokainen alue tuo mukanaan murteista peräisin olevia äänenpainoja, rakenteita ja sanoja.
Sisiliassa jokin ilmaus kuulostaa luontevalta, Torinossa ei. Venetsiassa lause rakennetaan yhdellä tavalla, Barissa toisella. Silti kaikki ymmärtävät toisiaan.
Siinä on italian kielen pieni ihme.
Kielioppi on tiukka, mutta puhuttu kieli hämmästyttävän joustava.
Älä siis pelkää tehdä virhettä congiuntivossa.
Jos osaat tilata kahvin, kysyä neuvoa ja heittää vitsin, italialaiset ovat jo iloisia voidessaan puhua kanssasi. Ja jos satut käyttämään väärää verbimuotoa, joku kyllä korjaa sinua. Ei aina siksi, että hän olisi opettaja. Useammin siksi, että hän on italialainen.
Tilanne
— Scusi, se io andavo domani...
— Andassi.
— Ah, grazie.
— Comunque avevo capito.
Avain ymmärtämiseen
Italia on vaikea kieli oppia täydellisesti, mutta yllättävän helppo kieli jakaa muiden kanssa.
