Miltä se näyttää
Italia on yksi kieli. Ainakin teoriassa. Yksi vokaali riittää, ja joku kysyy: ”Oletko Apuliasta?”
Mitä se on
Italiassa voi vaihtaa kaupunkia, työtä ja ystäviä. Aksentti kulkee mukana. Avoin vokaali, kaksoiskonsonantti tai lausemelodia käynnistää tutkan: pohjoinen vai etelä? Veneto? Rooma? Sisilia?
Tilanne
”Mistä olet?” ”Milanosta.” ”Siis Milanosta Milanosta?” Ulkomailla olemme italialaisia. Italiassa olemme ensin alueelta, sitten maakunnasta, kaupungista ja lopulta korttelista.
Tulkinta-avain
Maantiede muuttuu helposti luonteeksi: etelän asukas voi olla terrone, pohjoisen polentone, milanolainen bauscia. Sanat voivat olla loukkaavia tai leikillisiä tilanteesta riippuen. Sitten tulevat alueelliset stereotypiat. Ne ovat tietenkin stereotypioita — ja jokainen italialainen osaa selittää, miksi omaa aluetta koskeva on väärä ja muut hämmästyttävän tarkkoja. Aksentti voi haalistua, kunnes soitat äidillesi. Se on pieni foneettinen kotimaa. Sano jotain. Me paikannamme sinut.
